KEVÄTEDUSTAJISTO JA ELÄKEUUDISTUS

                         KEVÄTEDUSTAJISTO 2015 JA ELÄKEUUDISTUS

JHL:n edustajiston kokous käytiin 10.-11.6 Helsingissä Paasitornissa. Kokous oli todennäköisesti allekirjoittaneen viimeinen edustajiston kokous, koska marraskuussa olen vuosilomalla jolloin on syysedustajisto. Vuosi 2014 oli Julkisten ja hyvinvointialojen yhdeksäs toimintavuosi. Seuraavassa pyrin kertomaan joitakin pääkohtia kuluneesta vuodesta 2014.

Liiton talous: Liiton talous toteutui vuonna 2014 kokonaisuudessaan hyvin. Tilikauden tulos muodostui sijoitustoiminnan tuloksesta ja sekä jäsenmaksutuotosta. Jäsenmaksutuotot kattoivat varsinaisen toiminnan kulut ja sijoitusten hyvä tuotto kasvattivat tilikauden ylijäämää entisestään. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos oli 11,8 milj. viime vuodelta. Se on lähes miljoona parempi tulos, kuin edellisenä vuotena. Jäsenmaksukertymä vuodelta 2014 oli 41,540 miljoonaa euroa . Jäsenmaksutuotot vähenivät edellisen vuoden kertymästä 0,77 prosenttia. Jäsenten palkkasumman ja jäsenmäärän kehityksellä on erityisen tärkeä merkitys liiton tulevalle toiminnan resursoinnille. Julkisen talouden vaikeuksilla on vaikutusta myös liiton talouden niukkeneviin resursseihin. Vuoden 2014 aikana normaalia jäsenmaksua maksavien jäsenten määrä laski 2,3 %. Laskun vaikutus jäsenmaksutuottoihin oli 107.000 euroa, eli noin 0,3 %. Lasku oli maltillisempi kuin talousarviossa arvioitu johtuen ansiotason kasvusta. Tästä huolimatta tulevaisuutta on suunniteltava siten, että jäsenmaksutuottojen kasvun varaan ei toimintaa voida rakentaa. Maksavien jäsenten määrä on kaikissa ennusteissa laskussa. Tuloihin on kiinnitettävä huomiota koko toiminnassa ja tiukkaa kulukuria on jatkettava. Vuoden 2014 lopussa liiton jäsenmäärä oli yhteensä 230 176 (v. 2013 yhteensä 234 833). Kokonaismäärään sisältyy yhteensä 8508 (6029) Jhl:n yhteisöjäsenliittojen jäsentä. Vuoden 2014 lopussa jäsenistä naisia oli 154 497 ja miehiä 67 171 eli vastaavasti 70 ja 30 prosenttia.

ELÄKEUUDISTUS

Julkisen sektorin työntekijöiden yleinen eläkeikä nousee asteittain kolme kuukautta ikäluokkaa kohden vuosittain kunnes eläkeikä on noussut 65 vuoteen. 1955 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, johon korotus kohdistuu. Tämän jälkeen eläkeiän alaraja sidotaan elinajanodotteeseen periaatteella, että osa eliniän pidentämisestä käytetään työssäoloon. Uudistus vastaa yksityisellä puolella tehtyä ratkaisua. Eläkettä karttuu vuodesta 2017 lähtien kaikille 1,5 % palkasta. Eläkeuudistuksessa esitetään nostettavaksi myös ammatillisen eläkeiän valinneiden eläkeikää vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä. Koska ammatilliset eläkeiät ovat pääsääntöisesti alempia kuin yleinen eläkeikä, niitä esitetään nostettavaksi samalla periaatteella kuin yleisen eläkeiän ikärajoja. Tämä tarkoittaisi, että henkilön ammatillista eläkeikää nostetaan vuodesta 2018 alkaen kolme kuukautta vuodessa sen mukaan, mikä hänen nykyinen ammatillisen eläkeiän täyttämisvuotensa on. Esimerkiksi henkilön, jonka ammatillinen eläkeikä on 60 vuotta ja eläkeiän täyttymisvuosi 2019, uusi ammatillinen eläkeikä olisi 60 vuotta ja 6 kuukautta. Enimmillään ammatillinen eläkeikä voi nousta kaksi vuotta. Eläkeikä ei voi kuitenkaan nousta yleistä eläkeikää korkeammaksi. Julkisen alan eläkeneuvotteluissa osapuolet jäivät erimielisiksi ammatillisten eläkeikien osalta. Palkansaajajärjestöt eivät voineet hyväksyä STM:n tekemää ja työnantajapuolen kannattamaa ehdotusta, jonka mukaan eläkeikiä nostetaan vuodesta 2018 lukien kolmella kuukaudella vuodessa. Eläkeuudistus käsitellään tulevana syksynä eduskunnassa, jolloin asia lopullisen päätöksen.

Tässä asioita ja ajatuksia kuluneesta vuodesta ja monia yhdistyksen jäseniä koskevista uudistuksista ja asioista. Talouden näkymät ovat edelleen melko negatiiviset. Paineet ja vaatimukset säästöistä ja kulujen leikkaamisesta ovat sairaanhoitopiiriä kohtaan kuntien taholta voimistuneet kuluvana vuonna. Sh-piiri alentaa hintoja elokuun alusta 2 % ja näin osaltaan helpottaa kuntien maksuvaikeuksia. Tuleeko se riittämään, jää nähtäväksi.

Näillä mietteillä toivotan jäsenistölle oikein hyvää kesää ja rentouttavaa loma-aikaa niille, joilla kesäloma on vielä edessä ja myöskin niille jotka sateisen kesäkuun jälkeen palaavat töihin.

Seinäjoki 25.6.2015

Rauno Viitasaari

pääluottamusmies